Olisi ehkä viisainta olla ihan hiljaa, omista raskauksistaankaan en ole uskaltanut puhua ennen aikojaan, mutten malta.
Namu ja Romeo tapasivat juuri juhannuksen kynnyksellä ja meno oli iloista. Meitä anopin kanssakin nauratti, ei se ihan sujunut...
Namu on ollut sitten keskiviikon normaalia rauhallisempi ja vaisumpi. Syy voi kyllä olla ruoissakin, ne kun ovat olleet hiukan poikkeavia. Tavallista parempia. :)
Liitän filmin pätkän tähän, kunhan opin käyttämään pilviäni.
Tyhjäksi jäi.
Pentujen kanssa jäämme odottamaan Nasun kasvamista isoksi ja sitten miettimään olisiko sulhanen villakoira vai toinen f1-labradoodeli. Tällä hetkellä kallistun toisen villakoiran suuntaan, mutta keskustellaan ja kuulostellaan.
Siis toistaiseksi iloisiin näkemiin ja kuulemiin.
