29.3. synttärijuhlieni aikaan

Olemme valmistautuneet Synnytykseen. Namun lämpöä on mitattu päivittäin ja jatkossa täytyy mitata useammin. Olen lukenut lukuisia kirjoituksia ja katsonut videoita You Tubesta koirantiineydestä,  synnytyksestä ja pentujen hoitamisesta. Olen kysellyt neuvoa tutuilta, joilla on ollut koirasynnytyksiä. Olen opiskellut uudelleen Kennelliiton Kasvattajaoppaan, jonka sain ollessani kasvattajakoulutuksessa. Suurelle tarjottimelle (ja vähän ympärille) on koottuna:

puhaat sakset
talouspaperia
ohuita muovihanskoja apteekista
5 ml muoviruiskuja
vuodealustoja
lankaa napanuoran sitomiseksi
vaseliinia
desinfiointiainetta
pyyhkeitä
vaaka
vihko valmiine sarakkeineen + kynä
erivärisiä villalanganpätkiä
päivystävän ja oman eläinlääkärimme puhelinnumerot

Pentulaatikkoa vain ei ole, koska isämies ei uskonut koko pentuihin, ennenkuin eilen tuntiessaan liikettä Namun masussa.

Oliko talvisessa illassa taikaa?

Koirien innosta huolimatta parittelu tuntui jäävän hataraksi ja epäilen vahvasti tiineyttä. Aika kuluu työasioissa ja talven ote pysyy lujana.

Namu kehittää taas vahvan valeraskauden. Nisät turpoavat ja koira halajaa lähelle.

Nisät turpoavat edelleen ja edelleen. Tynnyrinmuotoinen rintakehä levenee yhtäkkiä. Kylkiluiden takainen osa levenee. Nisät turpoavat edelleen ja nappirivi on jo sotilaallisen vahva.

Annan sille ylimääräisen matokuurin ja hankin sille hyvälaatuista penturuokaa ruoaksi- varmuuden vuoksi.

Koira ei suostu enää juoksemaan, eikä leikkimään ikikaverinsa Tikrun kanssa. Emme kerro Tikrulle, että Namulla on ollut toinen poika kaverina. Tikru on kuitenkin Kaveri isolla K:lla, ei poikakaveri. Höh.

Kaikenkaikkiaan masu ei kasva kovin paljon, selkeästi kuitenkin. Pyrstöstä erittyy kirkasta limaa muutaman kerran pitkänä norona.

Kun 56 päivää on täynnä, masussa tuntuu liikettä.

Talvisessa illassa oli kuin olikin taikaa!

2.2. synttärijuhlien aikaan

Helmikuun toinen on meidän perheessä isännän syntymäpäivä ja sen kunniaksi koko perhe on koolla. Päivän kiinnostavin vieras on kuitenkin Romeo, joka tulee tapaamaan Namua meille kotiin. Nuoripari seurustelee vasta remontoidussa kodinhoitohuoneessa. Meno on iloista ja lapsekkaan innokasta.

31.1. Ensitapaaminen

Namulla on treffit. Pysäköin auton Pispalan rinteen juurelle ja lähdemme kapuamaan pientä katu ylös. Pohdin kummalla puolella kapeaa katua villakoirauros Romeo asuu. Juuri silloin viereisessä talossa jokin kolahtaa lujaa ikkunaan.

Se on juuri oikea talo. Romeo on vaistonnut meidät ja syöksynyt läpi talon niin innokkaasti kadun puoleiseen ikkunaan, että kolahtaa sitä vasten. Ennenkuin olemme portin takana, on koira meitä vastassa. Molemmat vinkuvat toistensa luo. Avaamme portin. Riemukas meno alkaa.

Me opettajat emme malta olla neuvomatta koiria. Romeo on Namua hiukan matalampi, niinpä ehdotamme rinteen käyttämistä, kinoksen käyttämistä, portaan käyttämistä. Koirat jättävät meidän omaan arvoomme. Naapurit eivät. Pientä koulutyttöä naurattaa: mitä noi hei tekee?

Talvinen ilta pimenee nopeasti. Me poistumme ja Romeo jää katsomaan peräämme tähystyspaikkaansa, aidan kulmaan