Namulla on treffit. Pysäköin auton Pispalan rinteen juurelle ja lähdemme kapuamaan pientä katu ylös. Pohdin kummalla puolella kapeaa katua villakoirauros Romeo asuu. Juuri silloin viereisessä talossa jokin kolahtaa lujaa ikkunaan.
Se on juuri oikea talo. Romeo on vaistonnut meidät ja syöksynyt läpi talon niin innokkaasti kadun puoleiseen ikkunaan, että kolahtaa sitä vasten. Ennenkuin olemme portin takana, on koira meitä vastassa. Molemmat vinkuvat toistensa luo. Avaamme portin. Riemukas meno alkaa.
Me opettajat emme malta olla neuvomatta koiria. Romeo on Namua hiukan matalampi, niinpä ehdotamme rinteen käyttämistä, kinoksen käyttämistä, portaan käyttämistä. Koirat jättävät meidän omaan arvoomme. Naapurit eivät. Pientä koulutyttöä naurattaa: mitä noi hei tekee?
Talvinen ilta pimenee nopeasti. Me poistumme ja Romeo jää katsomaan peräämme tähystyspaikkaansa, aidan kulmaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti