![]() |
Penni ja Namu näyttelypäivän lopuksi |
Idea labradoodeleista on kytenyt mielessäni jo pitkään. Olen kuulunut Kennelliittoon ja käynyt kasvattajakoulun, joten tiedän kuinka tiukasti siellä suhtaudutaan keittiöjalostukseen tai rotujen likaamiseen tai sekarotuisuuteen ylipäätään. Liiton tarkoituksenahan on nimenomaan tukea puhdasrotuisuutta. Tunnen siis pienen pistoksen, kun sekoitan näitä kahta rotua, enkä ole "hyvä oppilas ja kiltti tyttö".
Joku muukin saattaa kysyä, että MIKSI? Tämä on niitä tunneasioita, joihin ei ole oikein hyvää vastausta.
Labradori on upea koira. Se voi olla rauhallinen kuin räsymatto tai energinen kuin pommi. Se on kiltti, usein lempeä, ystävällinen ja lapsellinen.
Nämä näyttelylinjaiset labradorit ovat hyvin raskaita ja suhde ruokaan lisää painoa, jollei osata olla äärimmäisen tarkkoja koiran syömisten suhteen eli sitä pitää laihduttaa jatkuvasti. Se on siis sikälikin hyvin inhimillinen rotu! Namu on aina ollut melko sopusuhtainen ja hyvin lihaksikas.
Karvaa labradorista, varsinkin leikatusta, lähtee paljon, tosi paljon. Sen turkki niin tiivis, että ihoa ei näy läpi. Se on myös melko kookas koira, tilaa vievä. Onneksi meidän koirat eivät ole tottuneet tulemaan sänkyyn!
http://www.labradori.fi/
Villakoira on upea koira. Älykäs, oppivainen, kevyt, siro, ei mikään räksyttäjä. Romeo on erittäin mukavan oloinen poika ja hyvin fiksu.
http://www.villakoirakerho.com/villakoira.htm
Labradoodelissa on parhaimmillaan näiden kahden rodun parhaat ominaisuudet. Älykkyyttä ja oppivaisuutta se perii molemmilta, samoin ehkä valoisuutta ja vilkkauttakin. Villakoira, tässä tapauksessa keskikokoinen villakoira, saattaa keventää labradoria ja hillitä sen karvanlähtöä. Ehkä ulkonäöltä minua miellyttävään tulokseen pääsisi ottamalla irlannin terrierin, mutta kartan hiukan terrierien ärhäkkyyttä. Myöskin kova metsästysvietti tekee elämästä joskus hankalaa, kun koiraa ei voi pitää pihalla vapaana. Labradoodelissa ei ole ajavuutta, joten tiiviitä aitoja ei tarvitse rakentaa nytkään. Kumpikaan roduista ei ole haukkuvia - toki portista tulevista saa hiukan huomauttaa.
Labradoodle ei ole rotu ja niinpä niitä on hyvin erilaisia. Tällaisen ensimmäisen polven doodelit eivät ole kovin pitkäkarvaisia. Ehkäpä ne voisivat olla sellaisia "ransuja" tai "kulkureita".
Eli puhukoot järkisyyt mitä tahansa, mieli ja sydän ratkaisee.
Sekä Namu, että Romeo ovat vaaleita ja toivepennut olisivat myös vaaleita. On kuitenkin hyvin mahdollista, että niistä tulisi mustia.
http://www.labradoodle.org.uk/faqs.php?ID=1
Einstein-pentu alla olevasta linkistä. |
http://deeprunkennel.com/einstein-labradoodle-puppy/
http://www.seattlelabradoodles.com/meet.php
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti